Käytämme tällä sivustolla evästeitä (cookies), joilla parannamme sivuston käyttökokemusta. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. OK
. .

Suomen kuljetusalan historiaa

Kiitolinjan vuosikymmenet

Kiitolinja-nimi on tuttu autojen ja perävaunujen kyljistä. Kehitys valtakunnalliseksi logistiikkaverkostoksi ja edelleen osaksi DB Schenkeriä on ollut yhtä vaiheikas kuin suomalaisen yhteiskunnan murroskausien ja kasvun sävyttämä taival.

1930-luku

29.7.1930 tamperelainen Reino Lahtikari (1906-1987) perustaa Kiitolinjan esi-isän, Kuljetuskeskus Oy:n. 24-vuotias urheilumies on rohkea riskinottaja, joka visioi varmojen ja nopeiden kuljetusten tarjoamisesta laman runtelemassa Suomessa. Vuosikymmenen puolivälissä elinkeinoelämä alkaa vihdoin elpyä. Yhdysvalloista ja Euroopasta mallia hakenut Lahtikari aloittaa pakettikuljetukset ja taistelee itselleen luvan harjoittaa kaupunkien välistä tavarankuljetusta.

1940-luku

Sodat vievät Kiitolinjalta kaluston ja kuljettajat, mutta toimintaa jatketaan korvaamalla autot hevosilla. Ensimmäinen Kiitolinja-asema valmistuu talvisodan kynnyksellä Tampereelle. Asema kuitenkin palaa pommituksessa 2.3.1940, mutta kunnostetaan sotien jälkeen.

1950-luku

Kiitolinja Oy merkitään vuonna 1954 kaupparekisteriin. Sen autot ja liikennelupa luovutetaan yhtiön kuljettajille, joista tulee itsellisiä yrittäjiä. Uusi yhtiö keskittyy tavara-asemaverkoston kehittämiseen ja liikenteenharjoittajien palvelemiseen. Lahtikari on tuonut Yhdysvalloista ajatuksen vaihtoperävaunuliikenteestä, jota Kiitolinja ryhtyy soveltamaan.

1960-luku

Kiitolinja elää voimakasta nousun aikaa. Kiitolinja Oy ja Finnexpress Oy solmivat vuonna 1961 yhteistyösopimuksen, jossa Kiitolinja huolehtii kotimaan ja Finnexpress ulkomaan liikenteestä. Vuosikymmenen loppuun mennessä kaupunkien välisiä linjoja on jo 38. Kuljetuskalusto paranee sekä tavarankäsittelyä ja asiakaspalvelua tehostetaan.

1970-luku

1970-luku on Kiitolinjalle suurten muutosten vuosikymmen: Helsingissä laajennetaan ja rakennetaan uusia toimitiloja. Yhtiön pääkonttori siirtyy Tampereelta Helsinkiin. Reino Lahtikari toteuttaa Kiitolinja Oy:n osakkeiden ilmaisannin sopimusliikennöitsijöille, minkä myötä heidät saadaan paremmin mukaan kehitystyöhön. 1970-luvulla panostetaan edelleen palvelutason parantamiseen, kuljetusyksiköiden kokoon ja toiminnan markkinointiin.

1980-luku

1980-luku on kuljetusalalla keskittymisen ja yritysostojen aikaa. Kauppaneuvos Lahtikari myy liikennöitsijäkunnalle Kiitolinja Oy:n koko osakekannan. Perinteisten kuljetusalan ketjujen rinnalle nousee uusia yrittäjiä. Kiitolinja vastaa kilpailuun vuonna 1988 rakentamalla valtakunnallisen markkinointiorganisaation tukemaan vahvoja paikallisia Kiitolinja-ketjun liikenteenharjoittajia.

Samana vuonna Speditor-konserni hankkii enemmistön Kiitolinja Oy:stä. Tuolloin aloitetaan Speditorin omistamien kuljetusliikkeiden ja Kiitolinja-organisaation muiden kuljetusliikkeiden toimintojen rationalisointi. Mukana ovat Kuljetusliike Lauri Vähälä Oy, Pietikäisen Kuljetus Oy, Joensuun Kiitoautot Oy ja Kuljetus Suomi Oy sekä Speditor Oy ja sen omistama Kiitoliikenne Saari Oy.

1990-luku

Kuljetusalan kansainvälistyminen ja keskittyminen jatkuvat läpi koko 1990-luvun, mutta edelleen panostetaan myös laatuun ja ympäristöön. Vuonna 1990 ruotsalainen kuljetusalan konserni Bilspedition, sittemmin BTL, ostaa Speditorin osakekannan ja tulee siten myös Kiitolinja Oy:n omistajaksi.

Strategisilta tavoitteiltaan, operatiiviselta rakenteeltaan ja ketjupelisäännöiltään uusi Kiitolinja-ketju käynnistyy vuoden 1991 alussa. Kiitolinja lanseeraa Pakettilinjan eli yritysten väliset ovelta ovelle -pakettikuljetukset. Sanonta "Yli yön, ympäri Suomen" tulee tutuksi. BTL aloittaa yhteistyön logistiikkakonserni Schenkerin kanssa, mikä lopulta johtaa yritysten yhdistämiseen vuonna 1998.

2000-luku

2000-luvun alussa Kiitolinjan yrityksiä järjestellään edelleen, mutta myös panostetaan tietojärjestelmien ja tuotteiden kehittämiseen. Kiitojakelu Oy:stä, Cargo Express Oy:stä ja Pakettilinjasta muodostetaan Schenker Express Oy ja Kiitoliikenne Saari Oy:n nimi muutetaan Schenker Cargo Oy:ksi.

Vuonna 2005 Kiitolinja-toimintojen valtakunnallinen ohjaus siirretään Kiitolinja Oy:stä Schenker Cargo Oy:hyn. Ketjukumppaneina toimivat Schenker Cargo Oy:n lisäksi Vähälä Yhtiöt ja Suomen Kiitoautot Oy. Vuoden 2008 lopussa Schenker Express Oy:n pakettiliiketoiminta siirretään Schenker Cargo Oy:hyn, millä selkeytetään kotimaan palvelutuotantoa. Samana vuonna Schenker-yhtiöissä otettiin käyttöön yhteinen kansainvälinen nimi DB Schenker.

2010-luku

Uuden vuosikymmenen alkaessa organisaatiorakennetta selkeytetään entisestään, kun kotijakelupalveluita tuottanut JOT Logistiikka Oy sulautetaan Schenker Cargo Oy:hyn. Jatkossa palvelut tuotetaan KIITOLINJAkoti+-tuotenimellä.

Maaliskuussa 2012 vahvistetaan yrityskauppa, jolla Pertti Korhosen perheen omistama Kiitoautot Yhtiöt Oy myy tytäryhtiönsä Suomen Kiitoautot Oy:n Oy Schenker East Ab:lle. Kiitolinja-liikenteestä Itä-Suomessa ja Kainuussa vastaava Suomen Kiitoautot Oy liittyy näin osaksi DB Schenker -konsernia.

Toukokuun 1. päivänä 2014 Suomen DB Schenker -yhtiöt Schenker Cargo Oy ja Suomen Kiitoautot Oy fuusioidaan Schenker Oy:hyn. Näin kaikki DB Schenkerin kuljetus- ja logistiikkapalvelut tarjotaan yhdestä yhtiöstä. Kiitolinja-palveluita tarjoavat nyt Schenker Oy ja Vähälä Yhtiöt.

Kesäkuun 1. päivänä 2016 Suomen DB Schenker yhtenäistää kotimaan Kiitolinja-kuljetuspalvelut ja kansainvälisen liikenteen kuljetuspalvelut DB Schenker -tuotteiksi. Tässä yhteydessä Kiitolinja jää tuotenimenä historiaan. Vähälä Yhtiöt jatkaa itsenäisenä partnerina DB Schenkerin kotimaan kuljetuspalveluiden tuottajana Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Päivitetty: 07.11.2017

Sivun alkuun